Tää blogin kirjottaminen osottautuu aina yhtä vaikeeks. On tosi ihailtavaa, et ihmiset osaa avautua asiasta kuin asiasta, mie en osaa. Ehkä miulla ei oo vaan julkasukelposia ajatuksia.
Hassua, et ihmiset kertoo blogeissaan hankalista ja kipeistä asioista, masennuksesta, lapsettomuudesta ja itsemurhista, kuolemasta, ja mie en osaa kertoo ees anonyyminä sitä et oon vihainen tai pettynyt johonkin tai että miulla on ollu erityisen huono / hyvä päivä.
En oo mitenkään avoin ihminen. Siis hölpötän ja häsään kyllä siinä missä muutki, mut sitten kun mennään todella syvällisiin juttuihin, aletaan puhumaan kipeistä ja ahdistavista asioista, mie meen lukkoon. Päällepäin esitän voivani hyvin, maaliman murheet ei minuu kosketa, ilo irti vaik syrän märkänis.
Loppujen lopuks oon yksin ongelmineni ja suruineni.
keskiviikko, 9. huhtikuu 2008
Kommentit